Sisäliikuntahalli

Lappeenrannan uusi sisäliikuntahalli nousee ydinkeskustan läheisyyteen ammattikoulun kentän alueelle hyvien liikenneyhteyksien varrelle.

Tavoitteena on toteuttaa liikuntaan, urheiluun ja laajaa lämmintä sisätilaa tarvitseviin tapahtumiin soveltuva monikäyttöinen, nykyaikainen ja energiatehokas sisäliikuntahalli. 

Ilmakuva sisäliikuntahallista
Taustaa
 

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva asetti vuoden 2017 alussa jäähallityöryhmän laatimaan selonteon nykyisen jäähallin tulevaisuudesta. Samassa yhteydessä tuli tutkia myös vaihtoehtoa, jossa Lappeenrantaan rakennettaisiin uusi sisäliikuntahalli mahdollisen uuden jäähallin yhteyteen.

Selvitystyön yhteydessä kävi hyvin nopeasti selväksi, että monitoimiareenan yhteyteen samoihin tiloihin ei ole mahdollista toteuttaa sellaisia sisäliikuntatiloja, jotka Lappeenrannasta nyt puuttuvat ja jotka olivat selvitystyön kohteena. Sijoituspaikkojen vertailussa on päädytty siihen, että sisäliikuntahalli sijoitettaisiin lähelle isoja kouluja Ammattikoulun lämmitettävän jalkapallon tekonurmikentän viereen.

Sisäliikuntahallin hankesuunnitelman tekemistä varten ja sen rahoitusasiantuntijaksi valittiin SRV Rakennus Oy, jonka tehtävänä on ollut valmistella kaupunginvaltuustolle päätöksentekoa varten esitys sisäliikuntahallin toteutus- ja rahoitusmalleista.

Konsultin työ valmistui alkuvuodesta 2020. Päätös sisäliikuntahallista oli määrä tehdä alun perin keväällä 2020, mutta koronavirustilanteen vuoksi asia siirtyi syksyyn 2020.

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päätti 26.10.2020, että sisäliikuntahalli sijoitetaan ammattikoulun kentän alueelle. Lämmitettävä jalkapallokenttä siirtyy alueella toiseen kohtaan ja se uusitaan kokonaan.

Hankesuunnitelmat sekä kaavavalmistelu tehdään vuoden 2021 aikana. Investointimäärärahat voidaan osoittaa vuoden 2022 talousarviossa.

Konsulttityönä valmistunut aineisto alustavine toiminnallisine suunnitelmineen ja havainnekuvineen on nyt hyödynnettävissä vuoden 2021 hankkeen toteutussuunnitteluvaiheessa.

 
Uusi sisäliikuntahalli
 

Tavoitteena on toteuttaa Lappeenrantaan liikuntaan, urheiluun ja laajaa lämmintä sisätilaa tarvitseviin tapahtumiin soveltuva monikäyttöinen ja nykyaikainen sisäliikuntahalli. Halli tulee sijaitsemaan aivan ydinkeskustan läheisyydessä hyvien liikenneyhteyksien ja lähialueen pysäköintialueiden ja –tilojen äärellä. 

Monipuolinen liikuntaan ja urheiluun suunniteltu sisäliikuntahalli täydentää ja laajentaa Lappeenrannan sisäliikunnan olosuhteita.

Lappeenrannassa on tarvetta varsinkin yleisurheilun lajitoimintaan sopiville tiloille. Sisäliikuntahallia on suunniteltu yhteistyössä seurojen kanssa muun muassa yleisurheilun, pesäpallon ja osin myös jalkapallon harjoittelu- ja harrastustarpeita varten. Hallin yleisurheilun suorituspaikkojen ratamitoitus täyttää 200 metrin sisäratojen viralliset mitoitusvaatimukset.  

Uusi sisäliikuntahalli tarjoaa tilat myös esimerkiksi salibandyyn, koripalloon, sulkapalloon, futsaliin, golfin lyöntiharjoitteluun, pyöräilyyn yleisurheiluradalla sekä monenlaisen sisäliikunnan harrastamiseen. Uusi halli varustetaan myös koulujen monipuolista sisäliikuntaa varten. Sisäliikuntahalli mahdollistaa Kimpisen koulun ja Saimaan ammattiopiston koululiikunnalle erittäin hyvät lisätilat.

Arkikäytössä sisäliikuntahalli tulee olemaan mahdollisimman paljon myös kaikkien asukkaiden käytettävissä saman tyyppisellä kertamaksulla kuin esimerkiksi uimahallit ja muut vastaavat sisäliikuntahallit Suomessa.

Lisäksi halli soveltuu esimerkiksi isoihin kunto- ja terveysliikuntatapahtumiin, lasten monipuoliseen ja laajaan liikunta- ja urheilukoulutoimintaan, seniori- ja työkykyliikuntaan ja erityisryhmien liikuntaan. 

Uusi sisäliikuntahalli sopii erinomaisesti myös suuriinkin messu- ja juhlatapahtumiin.

 
Sisäliikuntahalli ja käyttäjät
 

Uusi sisäliikuntahalli tulee alustavien suunnitelmien mukaan olemaan energiatehokas, lämmin sisähalli, joka palvelee yleisurheilun ja muiden lajien harrastajia sekä toimii samalla tilana erilaisille yleisötilaisuuksille.

Tarkoituksena on rakentaa valtakunnallisesti merkittävä moniurheilu- ja tapahtumakeskus. Sisäliikuntahalli parantaa merkittävästi yleisurheilun, mutta myös muiden lajien olosuhteita koko Etelä-Karjalan alueella.

Sisäliikuntahallin vieressä olevat iso koulukeskus ja ammattiopisto tulevat olemaan asukkaiden ja seurojen ohella tärkeitä hallin pääkäyttäjiä arkipäivinä. Iltaisin ja viikonloppuisin kaupungin eri lajien liikunta- ja urheiluseurat saavat uutta liikuntatilaa harrastamiseen ja kilpaurheiluun.   

Tavoitteena on, että sisäliikuntahalli toimii samanaikaisesti mahdollisimman monipuolisesti eri lajien, ohjatun liikunnan, koululiikunnan ja muun liikunnan käytössä.

Mihin uusi sisäliikuntahalli soveltuu?

  • Yleisurheilu (PM-, SM- ja kansallisen tason sisäratakilpailujen järjestämiseen)
  • Pesäpallo ja jalkapallo, futsal, frisbeegolf, golf, salibandy, kori- ja sulkapallo, ym. sisäpelit
  • Koululais- ja kansalaisliikunta
  • Terveysliikuntatoiminta
  • Laajat terveysliikuntatapahtumat
  • Messut, konsertit, juhlatilaisuudet ja muut isot yleisötapahtumat

Ketä varten halli rakennetaan?

Hallin käyttäjäryhmiä ovat mm. asukkaat ja asukasyhteisöt, yleisurheilijat, palloilulajien harrastajat, koulut, terveysliikkujat sekä tapahtumajärjestäjät.

 
Arviot käyttäjä- ja tapahtumamääristä
 

Alustavien arvioiden perusteella käyttäjämääräarvio vuositasolla olisi noin 150 000 käyttäjää.

Arvioon sisältyvät mm.

  • koulujen, opiskelijoiden sekä asukkaiden päiväkäyttö
  • urheilijoiden, seurojen ja asukkaiden sekä muiden yhteisöjen ilta- ja viikonloppukäyttö

Alustavien arvioiden mukaan hallissa järjestettäisiin vuositasolla noin 5-10 isoa urheilu-, messu- tai muuta vastaavaa yleisötapahtumaa. Lisäksi halli olisi vuosittain arviolta noin 270 vuorokautta liikunta- ja urheilukäytössä.

 
Tilat ja toiminnot
 

Sisäliikuntahallissa tulee alustavien suunnitelmien perusteella olemaan erittäin monipuoliset sisäliikuntatilat, jotka mahdollistavat valtakunnallisen ja pohjoismaisen tason kilpailut ja leirityksen yleisurheilussa ennätyskelpoisissa virallisissa sisärataolosuhteissa sekä SM-sarjatason puitteet futsalille ja salibandylle.

Lisäksi halli tarjoaa suuren, tasaisen sisätilan messuille ja muille isoille yleisötapahtumille  noin 4 000 m2 tasaisen lattiapinta-alansa ansiosta. Urheilutalolla ja nykyisessä pääjäähallin kaukalossa vastaava pinta-ala on noin 1 600 m2.

Hallin sisälämpötila tulee olemaan noin 20 astetta.

Hallin ominaisuudet ja mitat

  • 4–6 kiertävää 200 metrin juoksurataa kallistetuin kaartein
  • 6-ratainen 60 metrin juoksusuora keskellä, lisäksi 100 metrin 4-ratainen juoksusuora hallin sivuseinällä
  • Juoksuratojen kaarteissa nosto-ja laskumekanismi
  • Yleisurheilun hyppylajien suorituspaikat
  • Kuulan, kiekon ja moukarin heittohäkki sekä keihään, kiekon ja moukarin heittopaikka pressuun
  • Tekonurmipohjainen pelialue juoksuradan sisäpuolella on noin 1 550 m2 (42 x 37 m) tai max. 3 740 m2 (68 x 55 m) peittäen silloin myös juoksuradan. Tekonurmialue soveltuisi pesä- ja jalkapallon harjoittelukäyttöön. Muille lajeille, kuten salibandylle ja pesäpallolle, on hallissa omat pelialustat.
  • Pesäpallon lyöntipressut ja syöttöharjoittelumahdollisuudet
  • Salibandykaukalot (2 kpl), kori- ja sulkapallo, ym. sisäpelit koululiikuntaan
  • Voimaharjoitus- ja kuntovälinepaikka
  • Tasaista lattiapinta-alaa messuille, konserteille, yms. noin 4 000 m2.
  • Laskeutuvat väliverhot suuren tilan jakamiseen pienempiin osiin monia eri toimintoja varten
  • Puku-ja pesuhuoneet, tuomaritilat sekä yleisö-wc-tilat sisäliikuntahallille ja viereiselle lämmitettävälle jakapallokentälle
  • Varastotilat hallin varusteille, välineille ja hyppypatjoille
  • Vuokrattavia toimisto-/kokoustiloja ja aulakahvio
  • Hallin pinta-ala 6 000 m2, leveys noin 60 m, pituus noin 98 m
  • sisäkorkeus noin 12 m

Tilakuvaus

Hallirakennuksen mitoituksen lähtökohtana on, että halliin mahtuu yleisurheilun virallinen ja ennätyskelpoinen sisärata 200 m:n kiertävällä radalla. Se määrittää liikuntatilojen osan rakennuksen kokoa oheistiloineen. Alustavasti rakennuksen kooksi arvioidaan noin 65 x 115 m. 

Yleisurheilun suorituspaikkojen pinnoitteeksi asennetaan harjoittelu- ja kilpailukäyttöön tarkoitettu, piikkarinkestävä kilpayleisurheilun vaatimusten mukainen pinnoite. Päällystemateriaalin on oltava World Athletics (WA) sertifioima yleisurheilun ratapinnoitetuote.

Halliin suunnitellaan yleisurheilua varten 4-6 kpl 200 m:n kiertäviä juoksuratoja muine yleisurheilun suorituspaikkoineen virallisella mitoituksella ja ratamerkinnöillä. Kaarteiden nousukulmien on oltava virallisen 200 metrin juoksuradan mitoitusohjeiden mukainen virallisine kaarresäteineen.  Hallissa voidaan järjestää esim. PM-, SM- ja kansallisen tason yleisurheilun sisäratakilpailuja ennätyskelpoisissa virallisissa sisärataolosuhteissa.  

Hallin kiertävän juoksuradan viereen, sen ulkopuolelle suunnitellaan 100 metrin 4-ratainen juoksusuora, jonka toisessa päässä on pituus- ja kolmiloikkapaikka, toisessa päässä seiväshyppypaikka.  

Hallin nurkkaosiin sijoitetaan moukari/kiekkohäkki, kuulan, kiekon, moukarin ja keihäänheittopressut, golfin ja pesäpallon lyöntipressut sekä kuntosalilaitealue. Keskelle hallia sijoittuu kilpailuissa käytettävä 60 metrin 8-ratainen juoksusuora. Keskialueelle sijoitetaan kilpailuissa tarvittavat pituus- ja kolmiloikkapaikat (2 kpl) alastulohiekkalaatikoineen ja kansineen sekä seiväshyppypaikka seiväslaatikoineen ja kansineen.

Hallin ulkoseinien puolella ja kulmauksissa olevat alueet ovat arkikäytössä mahdollisimman tehokkaasti ja esteettömästi yleisurheilun eri lajien käytössä. Juoksuradan sisäpuolinen alue on arkikäytössä mahdollisimman monen eri lajin käytössä. Juoksuratoja voidaan käyttää myös pyöräilyn talviaikaiseen sisäharjoitteluun. 

Juoksuradan sisäkaarteen puolelle asennettaan tilanjakajaverhot, joita voidaan nostaa ja laskea sähköisesti. Juoksuratojen sisäpuolista keskialuetta käytetään ja halli varustetaan myös muuhun liikuntakäyttöön kuten koululiikunta, jalkapallo, futsal, pesäpallo, salibandy, sulkapallo, golf, ym. lajit. Eri lajien varusteille on osoitettava riittävät varastotilat hallin tilaohjelmassa.  

Juoksuradan sisäpuolinen alue jaetaan tilanjakajaverhoilla kahteen  liikuntatilalohkoon, joissa pintamateriaalina voi olla esim. salibandymatto tms. pinnoitemateriaali, joka soveltuu moniin erilaisiin sisäliikunnan lajeihin  koululiikunnassa ja ilta- sekä viikonloppukäytössä. 

Verhojen materiaali tulee olemaan palosuojattu, ja verhojen on kestettävä esim. pesäpallon tai golfpallon lyöntiharjoittelua.

Yleisötilat

Halliin kuuluu siirrettävä katsomo, jossa noin 1 000 yleisöpaikkaa. Tarvittaessa halliin saadaan lisää yleisöpaikkoja tuomalla halliin kaupungin omistamia, muualla sijaitsevia siirtokatsomoita.

Muuta

Sisäliikuntahalliin toteutetaan sen tarvitsemat puku-, pesu- ja huoltotilat sekä  vieressä olevan lämmitettävän jalkapallon tekonurmikentän puku-, pesu- ja wc- tilat. Sisätilaan osoitetaan paikka aulakahviolle/myyntialueelle ja rakennetaan  sitä palveleva keittiötila vesipisteineen ja kylmäkalusteineen. 

Hallin oltava  liikuntaesteetön ja varustettu riittävillä liikuntaesteisten puku-, pesu- ja ja wc- tiloineen naisille ja miehille. 

Hallin on oltava energiatehokas ja sisälämpötilan on oltava pysyvästi vastaava  kuin  esim. sisäpalloiluhalleissa, tennis- tai salibandyhalleissa.  

 
Muuntautumiskykyinen halli
 

Toiminnallista konseptia kehittämällä hallissa on mahdollista harrastaa samanaikaisesti yleisurheilun ohella myös koululiikuntaa ja vaihtoehtoisesti monia eri lajeja, kuten jalkapalloa, futsalia, pesäpalloa, salibandya ym. lajeja, aivan kuten esim. Kimpisen, Lauritsalan tai Joutsenon urheilukentillä tai vaikkapa urheilutalon palloiluhallissa.

Tämä voidaan toteuttaa rakentamalla kiertävän juoksuradan viereen sen ulkopuolelle noin 100 metrin 2–4-ratainen juoksusuora pituus- ja kolmiloikan paikoilla sekä asentamalla katosta laskeutuvat, juoksuradan sisäreunaa kiertävät väliverhot, jolloin keskialue jää muuhun liikuntakäyttöön kuin yleisurheiluun.

Juoksuradan sisäpuolinen laaja alue voidaan väliverhoilla myös jakaa esim. kolmeen isoon liikuntasalilohkoon.

Palloilukäytössä oleva, yleisurheilun juoksuradan sisään jäävä tila voidaan erottaa radasta väliverhoilla. Syntyvä tila olisi kooltaan noin 1 550 m2 (42 x 37 m). Yleisurheilukisoissa keskialueella oleva 60 metrin juoksusuora otetaan käyttöön, muuten keskialue voi olla muussa liikuntakäytössä.

Keskialue voidaan arkikäyttöä varten kattaa samanlaisella salibandymatolla kuin urheilutalolla parketin päälle asennettava pelialusta. Se soveltuisi muun muassa koululiikuntaan, salibandyyn, koripalloon ja sulkapalloon sekä futsaliin. Keskialueella olisi mahdollista myös tehdä väliverhopressuihin esimerkiksi lyöntiharjoituksia pesäpallossa ja golfissa.

Keskialue voidaan kattaa myös tekonurmimatolla pesä- ja jalkapallon käyttöön esim. tiettyjen viikkojen ajan tarvittaessa. Keskialue olisi yleisurheilun kisoja lukuun ottamatta pääasiassa muiden lajien, ohjatun liikunnan ja koululiikunnan käytössä, jotta tilaa käytetään mahdollisimman monipuolisesti.

Tekonurmialue jalkapalloon tai pesäpalloon voidaan halliin tehdä maksimissaan noin 68 x 55 metrin kokoisena. Sisäliikuntahalli mahdollistaisi siis myös näiden palloilulajien harjoittelun, talviaikaiset leirit ja myös turnaukset, vaikka tekonurmi ei olekaan täysimittainen ko. lajeille.

 
Sijoituspaikka
 

Sisäliikuntahallin sijoituspaikaksi on päätetty ammattikoulun kentän alue, joka arvioitiin eri sijaintivaihtoehtojen tutkimisen yhteydessä parhaaksi paikaksi uudelle hallille. Alue sijaitsee Valtakadun varrella Armilan kaupunginosassa.

Sisäliikuntahalli rakennetaan lämmitettävän jalkapallokentän viereen. Jalkapallokenttä siirtyy hallin myötä puolestaan idempään, Lauritsalan suuntaan, jolloin osa puistoalueesta muutetaan kentän käyttöön. Maaperä alueella on rakentamisen kannalta hyvä.

Vaihtoehtoisina sijaintivaihtoehtoina olivat mm. Harapaisen nurmikentän alue, Kimpisen harjoitusnurmikenttä sekä Ratsumestarin kentän alue.

Sijoituspaikan etuja ammattikoulun kentän yhteydessä

  • Halli sijoittuu keskeiselle sijainnille lähelle suurimpia kouluja, uimahalli-urheilutaloa, Kimpisen urheilukeskusta sekä keskustaa majoituspaikkoineen.
  • Vierekkäin sijaiten jalkapallokenttä ja sisäliikuntahalli muodostavat monipuolisen ja toisiaan hyödyntävän liikuntakeskittymän, jossa on suuriin liikuntatapahtumiinkin tarvittavia lisätiloja.
  • Kunnossapidon kannalta vierekkäin olevien liikuntapaikkojen hoito on myös kustannustehokasta.
  • Sisäliikuntahalli sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja sinne pääsee kestävästi joukkoliikenteen kyydissä liikkuen.
  • Halli tarjoaa alueen oppilaitoksille lisää monipuolisia sisäliikuntatiloja, minkä ansiosta tilojen arvioidaan olevan myös päiväsaikaan tehokkaassa käytössä.
  • Sisäliikuntahallin puku- ja pesuhuonetilat tulevat myös jalkapallokentän käyttäjien käyttöön.
  • Halli tarjoaa esimerkiksi Kimpisessä järjestettäviä isoja yleisurheilutapahtumia varten tarvittavat lajin harjoittelutilat ennen kisasuorituksia.
  • Lämmitettävä tekonurmikenttä peruskorjataan hallirakentamisen yhteydessä.
 
Pysäköinti ja liikennejärjestelyt
 

Pysäköintitilaa varataan lähinnä vain sisäliikuntahallin ja tekonurmikentän käyttäjiä varten. Kentän ja hallin viereen mahtuu riittävästi autopaikkoja normaalia päivä- ja iltakäyttöä varten sekä tapahtumatoimitsijoiden ja muiden järjestäjien käyttöön.

Suurissa tapahtumissa hyödynnetään kävelymatkan päässä olevia keskustan parkkitaloja sekä muita lähialueen ja keskustan pysäköintimahdollisuuksia, kuten nytkin tehdään Kimpisen ja Lappeenrannan urheilutalon isoissa tapahtumissa.

Koko Armilan alueen pysäköinti- ja liikennejärjestelyjä tarkastellaan tarkemmin asemakaavavalmistelussa laajana kokonaisuutena.

Lisäksi Suomen ilmastopääkaupunki Lappeenranta pyrkii edistämään yksityisautoilun vähentymistä. Hallin ja kentän asiakkaita kannustetaankin hyödyntämään joukkoliikenneyhteyksiä alueelle saapuessaan.

Bussit

Busseille osoitetaan jättöpaikka lähelle sisäliikuntahallia ja jalkapallokenttää. Tapahtumajärjestäjien tavarakuljetukset järjestetään kohteen viereen.

Bussit sekä muut isot ajoneuvot ohjataan muualle kaupungin alueella tapahtumien ajaksi, kuten nytkin Kimpisen urheilukentän ja urheilutalon isoissa tapahtumissa.

Tarkempi suunnittelu kaavavalmistelun yhteydessä

Pysäköintiä, liikenneasioita, bussien jättöpaikkoja, kevyen liikenteen väyliä ja muita liikennejärjestelyihin liittyviä asioita suunnitellaan tarkemmin toteutussuunnittelun ja asemakaavan valmistelun yhteydessä.

 
Muutokset alueella
 

Sisäliikuntahallia varten alueelle tarvitaan asemakaavamuutos. Kaavavalmistelussa tarkastellaan myös jalkapallokentän, sisäliikuntahallin, ammattiopisto, Armilan sairaalan alueen, uimahallin ja urheilutalon liikenne- ja pysäköintiasioita laajana, toisiinsa vaikuttavana kokonaisuutena.

Ammattikoulun lämmitettävä tekonurmikenttä siirtyy hallin myötä hieman nykyisestä sijainnistaan idempään Lauritsalan suuntaan. Samalla osa nykyisen kenttäalueen itäpäädyssä sijaitsevasta puistoalueesta muokataan kentän käyttöön.

Ammattikoulun lämmitettävä kenttä on peruskorjauksen tarpeessa. Peruskorjaus toteutetaan sisäliikuntahallin rakennushankkeen yhteydessä, ja se tullaan rahoittamaan omana hankkeenaan.

Sisäliikuntahallin rakentaminen ei vaikuta nykyisen tekonurmikentän länsipäädyssä sijaitsevan lasten liikennepuiston toimintaan.

 
Rakennuksen toteutusmalli
 

Sisäliikuntahalliin on etsitty mahdollisimman taloudellista toteutustapaa hyödyntäen erilaisia halleille kehitettyjä valmisratkaisuja. Lopulliset ratkaisut tehdään kuitenkin vasta hankkeen tarkemman suunnittelun ja jatkovalmistelun yhteydessä.

Myös markkinavuoropuhelua hyödynnetään ja etsitään kaupungille mahdollisimman hyvä ja toteuttamiskelpoinen ratkaisumalli hankkeen toteuttamiseksi kustannustehokkaasti.

Led-valaistus sekä maalämpöä, lämmön talteenottoa ja aurinkosähköä sekä muita uusimpia energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja on hyödynnettävissä.

 
Kustannukset ja rahoitus
 

Tämänhetkisen kustannusarvion mukaan hallirakennuksen kustannukset olisivat noin 5 miljoonaa euroa.

Varsinainen investointi- ja hankkeen toteutuspäätös tehdään Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa, kun sisäliikuntahallin hankesuunnitelma kokonaiskustannusarvioineen on tehty.

Opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankkeelle voidaan hakea valtionapua liikuntapaikkarakentamisen määrärahoista.  Avustuksen määrä voi kattaa 30 prosenttia hankkeen kustannusarviosta, ei kuitenkaan enempää kuin 1 200 000 €. Jos hankkeessa toteutettavat ratkaisut merkittävästi parantavat sen elinkaaren aikaista energiatehokkuutta tai energiaratkaisuna on uusiutuva energia, avustuksen määrää voidaan harkita korotettavaksi.

Muut kustannukset

Hankesuunnittelun yhteydessä lasketaan vielä tarkemmin infraan liittyvät maarakennuksen pohjatyöt, kunnallistekniikan kustannukset yms. hankkeeseen liittyvät kustannukset. Liikennejärjestelyjen, pysäköinnin ym. kustannukset arvioidaan kaavavalmistelun yhteydessä.

Käyttökustannukset

Sisäliikuntahallin vuotuisten käyttökustannusten tarkka arviointi tehdään varsinaisen hankesuunnittelun yhteydessä perustuen tarvittaviin teknisiin viitesuunnitelmiin. Kyseeseen voi tulla myös esimerkiksi elinkaarimalli, jossa kaupunki olisi tiloissa vuokralainen, liikuntatilapalvelujen tilaajan roolissa.

 
Pituushyppääjä, kuvituskuva

Ajankohtaista

Siirry uutisarkistoon

Usein kysyttyä

Heräsikö kysymyksiä? Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin tai lähetä oma kysymyksesi.

Lähetä viesti

Miksi tänne lähetettyjä kysymyksiä muutetaan radikaalisti ennen kuin niihin vastataan?

 

Oikoluemme kaikki saapuneet kysymykset, ja tarvittaessa muotoilemme niitä. Emme kuitenkaan puutu tekstissä esitettyyn varsinaiseen kysymykseen. Kysymyksiä saattaa myös tulla samasta aiheesta useita, mutta eri tavoin esitettyinä. Pyrimme siis muotoilemaan kysymykset mahdollisimman yksinkertaisiksi ja selkeiksi, jotta ne palvelisivat mahdollisimman hyvin kaikkia sivun kävijöitä.

 

Miten sisäliikuntahallin pysäköintijärjestelyt toteutettaisiin isompien tapahtumien kohdalla?

 

Sisäliikuntahalli tulee tukeutumaan keskusta-alueen muuhun pysäköintiin, kuten Kimpisen urheilukenttäkin isoissa tapahtumissa. Tekonurmikentälle ja sisäliikuntahallille tulisi autopaikkoja vain niiden arkikäyttäjille.

Pysäköintiä ja kevyen liikenteen väyliä tarkastellaan ja ne suunnitellaan asemakaavamuutoksen yhteydessä laajempana kokonaisuutena ottaen huomioon Armilan sairaalan, Armilankadun ja Pohjolankadun alueet ja tarpeet. Armilan sairaalan alueella on ilta- ja viikonloppujen aikana runsaasti vapaata tilaa ja myös Saimaan ammattiopisto Sampon parkkialueet ja muut yleiset parkkialueet Pohjolankadun varrella olisivat käytettävissä.

 

Mitä tapahtuu alueen lähistöllä sijaitsevalle lasten liikennepuistolle?

 

Sisäliikuntahallin rakentaminen ei vaikuta nykyisen tekonurmikentän länsipäädyssä sijaitsevan lasten liikennepuiston toimintaan.

 

Miten sisäliikuntahallin rakentaminen vaikuttaa nykyiseen alueella sijaitsevaan tekonurmikenttään?

 

Lämmitettävää kenttää siirretään nykyisestä kohdastaan noin 50–60 m Parkkarilan kaupunginosan suuntaan, puiston suuntaan. Samalla kenttä valaistuksineen peruskorjataan energiatehokkaammaksi ja sen reunalle varataan tilaa siirtokatsomoille.

 

Ketä varten sisäliikuntahalli rakennettaisiin?

 

Hallilla tulee olemaan erittäin moninainen asiakaskunta. Se suunnitellaan mm. yleisurheilun lajiharjoittelua ja sisähallikilpailuja ja leirejä varten. Lisäksi halli soveltuu pesä- ja jalkapallon talviaikaiseen harjoitteluun sekä muunneltavuutensa ansiosta myös esim. salibandyyn, futsaliin, koripalloon, sulkapalloon, sisäratapyöräilyyn, golfin lyöntiharjoitteluun, kunto- ja terveysliikuntaan ja hyvin erilaisiin tapahtumiin.

Sisäliikuntahalli parantaa ja lisää myös merkittävästi vieressä olevien oppilaitosten sisäliikuntatuntien järjestämisolosuhteita. 

 

Oliko sisäliikuntahallille muita sijoitusvaihtoehtoja kuin ammattikoulun kenttä?

 

Suunnitteluvaiheessa olivat sijoitusvaihtoehtoina mm. Kisapuisto, Harapaisen urheilukentän alue, Ratsumestarin kentän alue sekä Ainonkadun varrella lähellä Myllysaarta oleva Kirkkoherranlahden kenttä.

Ammattikoulun kentän viereinen sijaintipaikka todettiin kuitenkin toiminnallisesti sekä saavutettavuuden kannalta parhaaksi sijoituspaikaksi.

 

Miksi Lappeenrantaan tarvitaan sisäliikuntahalli? Eikö urheilutalo riitä?

 

Monipuolinen liikuntaan ja urheiluun suunniteltu sisäliikuntahalli täydentää ja lisää kaupungin sisäliikuntaolosuhteita.

Yleisurheilun lajitoiminnalle soveltuvien tilojen puute on jo pitkään ollut Lappeenrannassa haaste, johon sisäliikuntahalli tarjoaa laadukkaat tilat. Sisäliikuntahallia onkin suunniteltu yhteistyössä seurojen kanssa esimerkiksi yleisurheilun, pesäpallon ja osin myös jalkapallon harjoittelu- ja harrastustarpeita varten. Lisäksi halli varustetaan mm. salibandyä, futsalia ja koulujen monipuolista sisäliikuntaa varten. Halli soveltuu myös esim. isoihin kunto- ja terveysliikuntatapahtumiin, lasten monipuoliseen ja laajaan liikunta- ja urheilukoulutoimintaan, seniori- ja työkykyliikuntaan, erityisryhmien liikuntaan ja golfin talviaikaiseen lyöntiharjoitteluun.

Urheilutalon palloiluhalli on muun muassa sisäpalloilulajien pääpaikka ja sen eri tiloilla on toisenlainen käyttötarkoitus ja asiakkaat kuin sisäliikuntahallilla. Urheilutalon tilat on rakennettu ja mitoitettu erilaiseen sisäliikuntaan ja erilaisille lajeille kuin sisäliikuntahalli.

Urheilutalolla on tilat esimerkiksi painiin, nyrkkeilyyn, judoon, painonnostoon, naisvoimistelulle, cheerleader-toiminnalle sekä sisäsoutua varten sisävesialtaassa. Lisäksi urheilutalon isossa palloiluhallissa, jossa on myös noin 1 300 hengen katsomo, pelataan mm. koripallon ja salibandyn aikuisten pääsarjaottelut ja järjestetään niiden harjoitusvuorot. Päivisin urheilutalon palloiluhalli ja eri tilat ovat vieressä olevien oppilaitosten käytössä, mutta niille tarvitaan myös lisää sisäliikuntatilaa, jota uusi halli tarjoaa.